maanantai 18. lokakuuta 2010

Lahjuksia naimaluvan saaneille

Lupasin tehdä siskolleni hopeisen ristin rippilahjaksi. En luvannut siitä priimatavaraa, vaan suorastaan neuvoin vanhempiamme hankkimaan toisen ristin, jota sisko kehtaisi käyttää myös julkisesti. Ensimmäinen kunnon juotos- ja sahaustyö. Oli muuten pirun vaikeata saada kunnollisen näköistä ristiä 1mm:n paksuisesta hopealevystä. Kuten Kivenviilaaja Helmetti-foorumilla sanoi, risti on ehkä kaikista maailman muodoista kettumaisin, se kun ei anna paljon mitään anteeksi. Minä sahasin ja viilasin, viilasin lisää ja sahasin vielä pari milliä, varmaan viiden sahanterän verran. Ketjuun käytin ihanasti hohtavia 6mm viistehiottuja pyöreitä Swarovskeja, ja kierteiset lenkit tein 0,6mm hopealangasta. Kruunu on 99,9% hopeaa ja siinä on violetti zirkoni. Lisäksi sosialisoin Kalevala-korun rasian ja päällystin sen kauniilla paperilla ja kirjoitin kanteen pätkän laulusta, joka on minulle rakas omilta ripariajoilta.


On ihanaa antaa jotain käsintehtyä lahjaksi. Toivottavasti niitä on myös mukava saada. Tällä kertaa vuorossa oli "serkkutytön" rippijuhlat. Lupasin tehdä hänellekin korun rippilahjaksi ja toiveena oli vaaleanpunaista ja vihreää. Näiden yhdistelmänä syntyi kierteisistä hopealenkeistä tehty koru, jossa välkehtii 4mm leveitä Swarovskin kristalleja. Hopealenkit olen tehnyt 0,7mm puolikovasta 92,5% hopealangasta. Samaisesta sterlinghopeasta on myös FireMountainGemsiltä tilattu lukko, joka kuitenkin meni vaihtoon huonon pysyvyyden vuoksi. Iiiiso ruksi siis näiden lukkojen päälle, niitä ei enää minun varastoihini eksy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti